Hiukset, nuo naamataulun kehykset. Niitä kehyksiä voi muokata monin tavoin, fiiliksen ja viikonpäivän mukaan. Olivatpa ne sitten ohuet tai paksut, suorat tai kiharat, punaiset tai mustat, mahdollisuuksia on monia ja vain mielikuvitus on rajana.
Tässä vaiheessa näitä hiussatuja (Haitytales) esiin hyppää hiusvelhonne. No joo, älkää kutsuko minua tuolla nimellä, sanokaa Laura vaan. Kun aloitin urani parturi-kampaajana, hienommin sanottuna hiusstylistina, haaveilin vielä joku päivä kampaavani Hollywood-starojen leijonanharjoja siellä elokuvamaailman keskuksessa.
Tuo unelma on jäänyt ja olen oikein onnellinen saadessani tehdä töitä aivan tavallisten ihmisten kanssa. Tavallisten, ihanien ihmisten kanssa. Sellaisten, joiden kuukauden kohokohta saattaa oikeasti olla juurikin se hetki, että saa istua tuoliini ja jotka tuolista noustessansa tuntevat itsensä kauniimmiksi tai komeammiksi. Ihmisten, jotka arvostavat vinkkejäni ja joille hiustenlaitto on luksusta, ei pakkopullaa. Jennifer Lopez tai Jennifer Aniston tuskin kokevat enää samaa iloa kampaamokäynnistään.
Blogimaailma on tullut tutuksi matkablogipuolelta, hiustenlaitto taas on ollut osa elämääni ammatinkin puolesta jo kymmenen vuotta. Tuttu aihepiiri tuo pääkoppa ja sen muoti siis on, ja innoissani tartun nyt tähän uuteen haasteeseen. Tässä uudessa hiussatukirjassa tulen jakamaan kanssanne tasaiseen tahtiin hiusideoita arkeen ja juhlaan. (Blogini muuttaa nyt Lilyyn, aiemmin kirjoittelin Anna&Ellit-sivustolle.)
Tulen käsittelemään hiusmuotia Suomesta ja maailmalta. Aion vinkkailla hiusmaailman villityksistä ja opastaa teitä toteuttamaan noita villityksiä arjessakin. Esittelen muodonmuutoksia ja pelastan huonoja hiuspäiviä. Oikeastaan saatan jakaa kanssanne mitä vain maan ja taivaan väliltä, kunhan ne jollakin tavalla hiuksiin, tyyliin ja kauneuteen tai komeuteen liittyvät. Ehkä välillä jopa jotakin ihan aiheen vierestä, olen aikamoinen fiiliseläjä.
Itse olin vielä toissapäivänä vaalea, tänään olen punapää. Vuosi sitten minulla oli lyhyt otsatukka, välillä otsatukkaa ei ollut ja nyt se on taas himpun verran pidempi. Tänään minulla on letti, huomenna luultavasti takkuinen surffitukka. Vaihtelu virkistää, niin se vain on. Sen naamataulun keskikohta, se maalaus niiden kehysten keskellä on toki myös muokattavissa, mutta yleensä ainakin omani näyttää enemmän tai vähemmän samalta.
Hiuksilla saa ja pitää vähän leikitellä, joten tästä alkaa seikkailumme tässä hiustarinassa. Inspiroitukaa, uskaltakaa ja leikiteltää - it's only hair!
Terveisin, Laura
Psssst! Seuraa blogia myös Facebookissa.