Kokeilin tänään ajankuluksi tämmöistä lettikampausta ja siitä tulikin aika kiva! Tämä oli tosiaan ensimmäinen kerta kun tein "nurinpäin" lettiä ja muutenkin tein kampauksen aika nopeasti hutiloiden, joten ihan siisti siitä ei nyt tullut, mutta kelpaa minulle :) Täytyypä siis tehdä tämöinen kampaus toistekin. Pienellä harjoittelulla siitä saa varmasti tosi hienon :)
Huhhuh, mikä kesäloman aloitus! Olen paiskinut töitä joka arkiaamu, eräänä aamuna herätys oli klo 3.50! Olen varmaan kerran aikaisemmin herännyt noin aikaisin, mentiin pari kesää sitten kaverin kanssa soutelemaan ja katsomaan auringon nousua. Silloin, kun tiedossa oli jotain kivaa niin jaksoi nousta, mutta nyt.. oh no nonono. Ajattelin, että saisin voimaa aamuisin siitä kun näen päänsärkyisten ihmisten kampeavan kotiin baarista silloin, kun ajan töihin. Mutta ei, ihan yhtä paha olo minulla on siitä aikaisesta herätyksestä, kuin niillä. Ihan kuin olisi kauhea krapula. No mutta, jos järkyttäviä herätysaikoja ei lasketa, niin se itse työ on mukavaa ja työryhmä toimiva!
Jos töissä tulee yhtäkkinen motivaation puute, niin käyn vain unelmoimaan tämän tekstin alla olevasta takista, mihin aion osan palkkarahoista käyttää. Siis samalla töitä tehden tietenkin. Olen monesti käynyt sovittelemassa tätä ihanuutta keskustan Sokoksessa, mutta nyt ne ovat sieltä loppu ja voin vain kuolata sitä netistä. Kuva ei tee mielestäni takille oikeutta, itse en esim. käyttäisi tuota kaulusta noin, mutta kyllä siitä ihan hyvän kuvan saa millainen se on. ahhhhhh perfecto!
takki: Soaked in Luxury, kuva © Nelly.com
All work and no play is not good for the soul, eikö niin? Joten loman alkuun on kuulunut myös terasseilua (onko tuo edes sana), kavereiden kanssa olemista ja treeneissä käymistä! Ostin myös eilen uudet treenihousut, niistä kuvia myöhemmin. Tässä koko viime lauantaipäivän agenda kuvassa; mansikoita, juomista, ihan OK-toimiva pringles-stereo, hyvää musiikkia ja parhain seura. Huomatkaa myös parhaan kamulin ihana tatuointi ja minun luntakin valkoisemmat jalat. Aurinko, vähän jeesiä tähän nyt jooko.
Valokuvailtiin myös aika paljon satamassa, oli niin ihana sää ja söpöjä veneitä! Tässä kuvassa näkyy miun hiukset aika hyvin. Olen siis luonnostaan aikalailla blondi, mutta en ole koskaan tuntenut sitä väriä omaksi. Olen jo vuosia aikonut mennä värjäyttämään, mutta sitten aina tuli uutisiin juttuja kauheista allergiareaktioista värjäyksen takia, niin oho enpäs uskallakaan värjätä. Vasta tänä vuonna sain itseni raahattua kampaajalle katsomaan värivaihtoehtoja. Nyt ne on värjätty kaksi kertaa kevytvärillä tumman ruskeaksi. (Niinkuin kuvasta näkyy, ne on vaalentunut jo, ei ole enää niin tummat.) Ne pitää aika usein värjätä uudelleen, jollen halua olla kohta taas blondi. Mutta niinhän sen kevytvärin kuuluukin toimia, se pitää mahdollisuuden omalle värille vielä auki.
Väsynyt working girl kiittää ja kuittaa, adios amigos!
Eräänä torstaina suvilahdessa!
Aurinko helli ja Miian kanssa kikateltiin portailla!
Tuo ihana tyttönen nappasi minusta (uudella kamerallani, woopwoop!!!) asukuvia, päälläni oli Samujin mekko, kirppiskengät (Siskon löytö, kiitos rakas Miimu!) ja Zaran koru.
-Janica
Julkaistu myös blogissani http://kadonneettytot.com/
Nyt kun alkavat kesäjuhlat rullaamaan oikein olan takaa, moni kutsuvieras kaipailee jotakin helppoa, mutta astetta siistimpää tukkaideaa. Mikäli sormesi taipuvat yhtään ranskiksen tekoon, niin Womenia.com-sivustolta löytyy tällainen kaunis ja simppeli idea:
Pahoittelut blogihiljaisuudesta, tässä mennään nyt viimeisiä rutistuksia kahden työn välissä. Tämänhetkiset päivätyöt loppuvat parin viikon päästä ja sen jälkeen alkaa onni ja autuus täyspäiväisenä kampaajana. Ihan kohta siis helpottaa! :D
-Meeruska
Eli toisin sanoen: tervetuloa pimeän yksiöni pieneen nurkkaukseen, jossa yritän parhaani mukaan väsäillä hiuksia! Tänään asiakkaana oli Minna, jolla oli jo aikamoinen blondi tyvikasvu. Värjättiin ensin tyvi ja lopulta koko pituus, sillä aurinko oli haalistanut sitäkin jo melkoisesti. Käytössä oli Wellan Coleston perfect 3/0. Lisäksi leikattiin huonot latvat pois, kerrostettiin kevyesti ja yhdistettiin kasvatusvaiheessa olevaa otsatukkaa sivuihin kehystämään kasvoja. Lopputulos oli juuri sitä mitä pitikin. Valitettavasti en saanut lupaa ottaa kuvaa edestä. Pesuolosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset ja väriä pestessäni pesin samalla pois myös Minnan meikit. Seuraavaksi ostoslistalla on siis matkapesupaikka.
Lauantain hääjuhlasta jäi käteen myös sukkanauha. Tai ensin se jäi reiteen, mutta olen jo alkanut innovoida monipuolisempiakin käyttökohteita.
Suomalaiset ovat ottaneet teemoitettuja häitä ujosti omikseen. Juhlien näyttävä kokonaisuus syntyy kiinnostavasta, hääparille sopivasta punaisesta langasta, joka nivoo yhteen niin kutsut, koristeet, kattauksen kuin puvustuksenkin. Kiinnostava teema auttaa luomaan ikimuistettavan juhlan, joka alkaa jo, kun kutsu tipahtaa postissa ja päättyy päiviä juhlien jälkeen, kun häitä fiilistellään paikan päällä olleesta tunnelmasta muistuttavan kiitoskortin kera.
Kollaasin kuvat: Pinterest.
Tänä keväänä elokuvateattereissa pyörinyt Kultahattu-elokuva (engl. The Great Gatsby) on inspiroinut muotisuunnittelijoita rajulla kädellä ja maailmalla 20-luvun glamouri alkaa näkymään myös hääjuhlissa – erityisesti syksyn ja ensi vuoden mallistoissa. Suomessa tullaan yleensä pari vuotta perässä, silloin kuin muualla maailmassa mennään jo eteenpäin. Hääsuunnittelija Petra Kiiskinen Bliss Wedding & Partyplanning -toimistolta kommentoi: “Kultahattu ja 20-luku tulee ehdottomasti näkymään niin hääpuvuissa, meikissä, hiuksissa kuin hääpaikan koristeluissakin. Teema näkyy nyt jo morsiammen meikissä ja hiuksissa hiuskoruina”. Something Old -juhlatavaratalon Julia Nieminen on samoilla linjoilla: “Juuri 20-luvulle ominaisia helmiä, sulkia ja koristeellisia pantoja näkyy häätyyleissä nyt paljon”. Yleisesti Vintage on ollut hääteemana pinnalla jo usean vuoden ajan ja sekä Kiiskinen että Nieminen arvioivat, että suurin huippu on vasta tulossa. “Häälehdissä ja blogeissa näkee selvästi innostuksen ja inspiraatiokuvien tulvan. Suomessa ollaan hiukan kainoja tarttumaan uusiin tuuliin ja viemään tätä innostusta käytäntöön. Tosin pitsipuvut ovat nostaneet suosiotaan huimasti myös Suomessa! Pukumallistot ovat lisänneet pitsin käyttöä ja sitä on alkanut näkyä paljolti myös muissa tuotteissa, kuten kengissä, hunnuissa, kattauksessa ja koristeissa.”, Nieminen kertoo.
Kollaasin kuvat: Pinterest.
Kollaasin kuvat: Pinterest.
Kollaasin kuvat: Pinterest ja Lumihopea (karkkikärryt).
Kollaasin kuvat: Pinterest.
Fiftarihenkisen pin-up-lifestylekonsepti Pin-Up Garagen Heidi Niemi inspiroitui Ruotsalaisen Emmy design -liikkeen hääosastosta ja suunnitteli myymäläänsä vastaavan osaston, jossa myydään muun muassa Emmy designin hääpukuja. Niemi on alusta asti tehnyt häämekkoja myös itse, tilauksesta. “En ole itse mikään hääihminen, mutta kun yksi sympaattinen parivaljakko tuli sovittamaan nuken päällä ollutta Emmy designin mekkoa ja se istui morsiammelle täydellisesti, niin itkuhan siinä tuli. Sulhanen totesi, että on se hyvä, että olet omistautunut työllesi”, Niemi nauraa. Pin-Up Garagen hääosasto on pieni, mutta liikkeen muista asusteista, kirjoista ja sisustuksesta saa poimittua näpsäköitä ideoita häiden suunnitteluun.
Olin pari päivää sitten kurssilla, jossa aukesi aikalailla uusi maailma. Yllätyksenä ei taida tulla kenellekään, että tätä maailmaa pyörittävät markkinavoimat. Sen sijaan yllätyin, kuinka röyhkeästi kuluttajaa todella saa johdattaa harhaan.
Otetaan esimerkki: hiusten muotoilutuotteiden lämpösuojat. Ensin tuli kysyntä: Muotoilurautojen levittyä maailmalle kuluttajat alkoivat pelätä tuhoavansa hiuksensa sen kuumuudella. Sen jälkeen tuli ilmeinen ratkaisu: Lämpösuojat.
Tässä on vain pieni ongelma. Ei nimittäin ole olemassa raaka-ainetta eikä kemiallista yhdistettä, jonka olisi todistettu suojaavan hiusta lämmöltä. Siis ainetta, joka muodostaisi hiuksen ja raudan väliin kerroksen, jonka läpäisemä kuumuus olisi jotenkin vähemmän kuumaa. Ei siis ole olemassa tuotetta, jonka voisi sanoa toimivan lämpösuojana. En oikein tiedä, mitä olen aikaisemmin edes ajatellut lämpösuojista (en ole varmaan sen kummemmin edes ajatellut asiaa), mutta olihan tämä nyt järkytys!
Tästä ikävästä faktasta huolimatta emme kuitenkaan päätyneet teilaamaan näitä lämpösuojatuotteita kokonaan. Ne ovat sinänsä hyviä muotoilutuotteita raudan alle, sillä ne edistävät raudan liukumista, poistavat sähköisyyttä ja lisäävät kiiltoa. Pulloissa on myös paljon ainesosia, jotka sitovat kosteutta hiukseen. Kuitenkin, rehellisesti sanottuna, en näe siitä hyötyä, sillä raudan sihahtelu ja kosteuden höyrystyminen rautaa vedettäessä kyllä osoittavat, että kuumuus haihduttaa hiuksista kaiken kosteuden. Kosteuden haihtuminen on myöskin ehdoton edellytys sille, että kiharrettu tai suoristettu hius pysyy muodossaan. Ei silti, ei näistä ainesosista varmasti myöskään haittaa ole.
Otin kaapistani yhden esimerkin lämpösuojatuotteesta, jonka lupaukset kuuluvat näin (suluissa olevat tekstit lukevat myös pullossa):
Tuotteen inci-listaus kuulostaa seuraavalta:
Pitää varmasti paikkansa, että tämä tuote raudan välissä on parempi kuin ei-hoitava shampoo yksinään :) Kyseessä on ihan hyvä muotoilutuote, joka tekee hiuksista pehmeät ja kiiltävät. Kuitenkin on huomattava, että tismalleen näitä samoja aineita löytyy hoitoaineista, muotovaahdoista sekä kaikista föönausnesteista ja muotoilusuihkeista. Ota vaikka purkki käteen ja tarkasta, loistava inci-hakupalvelu löytyy täältä.
Toki on niitä poikkeuksiakin: kurssilla näimme esimerkkinä "lämpösuojan", jonka raaka-ainelistalla kolmantena oli parfyymit (eli ne, joita on max 1 %). Ennen sitä olivat vesi ja emulgaattori, loppulistalla olivat säilöntäaineet. Kyseessä oli siis hyväntuoksuinen vesi, joka säilyy hyvin :)
Kokonaisuudessaan tämä olkoon synninpäästö kaikille meille, jotka joskus omatunto soimaten antavat muotoiluraudan laulaa ilman lämpösuojaa. Mikä tahansa muotoilutuote voi siis toimia yhtä hyvin. Kuitenkin tämä on myös muistutus siitä, että me emme lopulta voi suojata hiusta föönin tai raudan kuumuudelta, mikäli niitä haluamme käyttää. Kuumuus vaikuttaa ja vaurioittaa hiusta joka tapauksessa eikä sen ehkäisynä toimi mikään muu kuin föönin ja raudan käytön vähentäminen. Onneksi hius on kuitenkin erittäin sisukasta ainetta, joka kestää suhteessa erittäin paljon kulutusta. Kohtuudella käytettynä voimme siis suhteelisen huoletta jatkaa kiharoiden vääntämistä!
Rentouttavaa viikonloppua!
-Meeri
PS. Mikäli jäit miettimään, että mitä se väistämätön kuumuus sitten tekee hiuksille, käy lukemassa Saara Sarvaksen blogista tämä kattava juttu aiheesta.
PPS. Mikäli et millään voi uskoa tämän jutun todenperäisyyttä, suihkuta lämpösuojaa kädellesi ja laske 200-asteinen rauta siihen päälle. Kerro sitten, että polttiko ;)
Kuvat: https://www.tumblr.com,http://daydreamsonvinyl.tumblr.com, http://stopdropandvogue.com/
Löysin aikoja sitten netistä kuvan, jossa tytöllä oli tehty ranskanletti niskaan ja loput hiukset olivat nutturalla. Ihastuin tähän ideaan ja olen harjoitellut kyseistä kampausta muutamia kertoja. Usein minulta sitten kyselläänkin, että olenko tehnyt letin itse ja miten se tehdään. Tässä olisikin nyt sitten pieni ja todella huono ohje tämmöisen kampauksen tekoon. Tämä kampaus vaatii jonkin verran harjoitusta ja harjoitus tekee sitten ehkä joskus mestarin!
Tämä lettikampaus on helppo tehdä pää alaspäin. Tehdään siis niskasta päälaelle asti tavallinen ranskanletti niin, että kummaltakin sivulta otetaan joka kerta pieni määrä hiuksia. Paras vinkki, jonka voin tähän antaa on se, että ota mahdollisimman vähän hiuksia sivuilta kerrallaan. Mitä vähemmän otat, sitä siistimpi ja napakampi letistä tulee! Siis toisin kuin tässä minun kuvasarjassani :D Tämä letti on tosiaan aika hutaisten tehty niin kuin usein kampaukseni ovat ;) Mutta ei se haittaa, sillä lettiä voi sitten haroa lopussa, jotta siitä tulee vähän semmoinen sopivasti sotkuinen. Jatka ranskanlettiä siihen kohtaan, mihin haluat nutturan tai ponnarin tehdä. Letitä vielä ihan tavallista lettiä hieman pidemmälle, jotta ranskanletti ei lähde purkautumaan. Voit kiinnittää myös letin ponnarilla, jos haluat ja ottaa ponnarin sitten myöhemmin pois. Kun letti on valmis, voit nostaa pääsi pystyyn ja laittaa hiukset poninhännälle. Tämän jälkeen voit jatkaa kampausta tekemällä siihen esimerkiksi tavallisen donitsinutturan tai jättää pelkälle ponnarille :) Lettiä tosiaan kannattaa sitten lopussa vähän haroa ilmavammaksi, ettei päänahka näy välistä höpsösti varsinkin, jos on ohuet hiukset niin kuin minulla.
Tämä kampaus on todella nopea tehdä ja vie vain 5 minuuttia, jos sitäkään :) Kampaus näyttää siis haastavammalta kuin oikeasti onkaan, joten rohkeasti vain kokeilemaan! :)
Se olisi varmaan taas kampaamokäynti paikallaan, ajattelin katsellessani Instagramiin lataamaani kuvaa. Kalifornialaistetun, vaalennetun tukkani tyvestä kun puskee armotta esiin se todellinen alkuperäni, karu pohjola maailman laidalla, jossa ei aurinko turhan paljon hiuksia vaalenna. Ja niin tartuin puhelimeen ja varasin ajan kampaajalle heti ensi viikolle.
Minusta hieman tuntuu, että aikakauteni vaaleatukkaisena alkaa tällä erää lähestyä loppuaan. Olen nimittäin viimeisten kuukausien aika haikaillut useampaankin otteeseen tumman tukkani perään ja katsellut vanhoja kuvia, joissa hiukseni ovat vielä mustat. Sen verran työlästä (ja hintavaakin) on hiusteni vaalentaminen kuitenkin ollut, etten aivan yhdeltä kampaamoistumalta haluaisi siitä luopua. Mitähän näille hiuksille sitten tekisi? Onneksi on Google ja Googlen kuvahaku.
Yhden vesiselvän vastauksen sijaan Google kuitenkin antoi vaihtoehtoja vähän liiaksikin. Kallistun vahvasti liukuvärjäyksen puoleen, mutta väristä en ihan vielä ole päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen. Ehkä te osaisitte auttaa päätöksen teossa?
Ensin muutama punaruskea, pehmeästi liukuva vaihtoehto.
Sitten muutama, joissa on tumman ja vaalean välillä selkeä kontrasti.
Ja lopuksi ah, niin ihana, mutta lyhyttä huoltoväliä vaativa punainen vaihtoehto.
Jaa, että millainen se oma tukka nyt sitten tällä hetkellä on?
No se on tällainen, föönaamaton, aamuinen, laiskan ihmisen luonnonkihara takkutukka.
Mitä mieltä olette? Ensimmäinen vaihtoehto on tuollainen enemmän luonnollinen ja menee todennäköisesti kaikkein pisimmällä huoltovälillä. Toinen vaihtoehto on jo selvästi vähän erilainen ja erilainen on yleensä hyvä. Kolmas vaihtoehto ei ole erityisen aikuismainen enkä ole minäkään, mutta tuo punainen kyllä haalistuu alta aikayksikön Kalifornian auringossa. On se vaan vaikeaa olla nainen.
Hemmottelin itseäni tässä pari päivää sitten ja ostin kasan hömppälehtiä. WH Smithiltä löytyi kiva hyvinvointiin erikoistuva Zest, muotilehti Grazia ja uusimmat juorut tarjosi Hello!.
Olen niitä tässä viikon aikana lueskellut ja bongasin Hello! -lehdestä yhden huippukivan jutun - kukkaseppele morsiusharsosta. Ja siis sehän nyt päättyi siihen, että tämä tyttö tahtoo kukkaseppeleen ruisrockiin.
Morsiusharso on juuri sopivan simppeli minun makuuni. Koska palaamme kotiin samalla viikolla kuin festarit järjestetään, en millään ehdi testata sorminäppäryyttäni tekemällä kukkaseppelettäni itse.
Olin jo yhteydessä kotikulmani lähistöllä olevaan kukkakauppaan ja sain heiltä tarjouksen. Taidanpa sen jopa hyväksyä - oishan sen ihana leikkiä hippityttöä ruissalon auringon alla.
Oih, ihana ihana kesä, kohta me nähdään!
Uutiskynnys ylittyy: meikkis kävi kampaajalla! Edellisestä kerrasta oli vierähtänyt... no, silloin leikattiin melkein polkka, ja nyt tukka oli kasvanut lapaluiden yli, että laskekaa siitä. Tai kaksihaaraisista.
Moni kertoi kadehtineensa valtoimen kiharaa kesähippitukkaani, mutta kerron teille nyt eräänlaisen behind the scenes -paljastuksen. Elämä kesähippitukan kanssa ei ole ihan niin huoletonta kuin voisi luulla. Tukka näyttää hyvältä auki, mutta nutturalle se on liian pitkä ja ponnarilla se näyttää takkupallolta. Todellista huolettomuutta ei ole valtoimenaan lentävät raskaat kiharat vaan tukka, jonka voi halutessaan sutaista kiinni. Ja joka päässä päätä on kevyt heilauttaa. Kohauttaa olkapäitä ja jatkaa eteenpäin.
Siispä nips, naps, naps, kilo tukkaa lattialle ja astetta kevyempi ilme peilissä. Tykkään edelleen kovasti boheemista kiharapilvestäni, mutta en osaa itkeä sen perään - hiuksethan kasvavat takaisin.
Nyt mennään tasapaksulla, luotisuoraan leikatulla, astetta skarpimmalla tukalla. Oloni on sen kanssa vähän enemmän chic. Se sopii sandaalien ja silkkipaitojen ja punaisten kynsien kanssa. Ja se näyttää hyvältä ponnarilla. Se ei ehkä erotu joukosta kassajonossa tai saa ketään kateelliseksi, mutta se tuntui juuri nyt samperin hyvältä idealta.
Lauantaina oltiin niin tyytyväisiä tämän asiakkaan kanssa, että vieläkin hymyilyttää! Ja jo etukäteen tahdon manata vähän sitä, että sain tästä tukasta vain pari hyvää kuvaa ja lisäksi kameran kautta katsottuna värit näyttävät keltaisilta. Tähän tukkaan keltaista ei jäänyt yhtään, vaan latva on ihan oikeasti kauniin hiekkainen.
Lähtötilanne:
Laitoin tyvivärin (Wella Illumina 5/0 + 7/7) ja raidoitin hieman erilaisilla tavoilla tuota pääliosaa. Taittovärinä laitoin CT:n 10/81 + 9/16 + 8/81 koko päähän.
Ensi kerralla paremmat kuvat, lupaan! :)
Reipasta alkavaa viikkoa toivottelee,
Meeri
Ensimmäinen virallinen lomapäivä!
Pilvistä ja vettä sataa.
Heräilin tuossa ennen kymmentä, että kerkeisin 11 parturiin, noh. Se parturiaika olikin vasta huomenna... Tulipaha revittyä itsensä sängystä ylös ja laitettua naamaki kuosii jo näin aikaseen päivästä :D Pieni pyörähdys tuolla parturilla ei kyllä hirveesti loppujen lopuksi harmittanutkaan. Hieno raikas ilmahan tuola on ja aikaakin meni se 15min kun kävin partrurissa kääntymässä.
Tällä lookilla mentii parturissa kääntymässä. Paskasen tukkani heitin vain ponnarille ja sillä tultii takaski :D
Tää paita on iha huippu! Pupu ja orava tyylikkäästi poseeraa :D Mangosta bongattu aikaa sitten :)
Viikonloppu meni ihan mukavasti. Perjantai-illalla käväsin Bodycombat-tunnilla vähän revittelemässä olkapäitä ja löffäilin sohvalla avokin kanssa loppuillan. Hän oli kyllä vähän ihmeissään, että mulla ei ollut mitään suunnitelmia pe-illalle... Ei nyt aina tarvi mihkää lähtee rilluttelee vaikka kuinka ois loma alkanut. Munki täytyy yrittää pitää pääni ton hauskan pidon kanssa, jos aion käydä jumpillakin joskus :D Ja lauantain aamupäivälle olinkin sopinut Bodypumpilla käynnin kaverin kanssa. Sen jälkeen alkokin se hauskan pito!
Kävimme avokin kanssa kaupassa ja hänen kaverinsa tuli hengaamaan meille muutamaksi tunniksi. Korkkasin iisisti poikien seurassa ensimmäisen sidukkani klo 14. Siitä kun pojat lähti omille teilleen lähdin kaverille katsomaan hänen porukoidensa uutta kääpiövillakoiran pentua, joka oli hänellä hetken aikaa hoidassa :) Se oli niiin pieni ja pörröinen ja vähä ilkeäkin kun yritti varpaita pureskella :D Sitten kun koiraa tultiin hakemaan lähdimme käymään ystäväni siskolla (joka myös minunkin ystävä). Hän muutti juuri parin talon päähän meidän talosta, joten hervannassa vaihteeksi pyöritty ympyrää taas :D Siellä vietettiin aikaa pari tuntia ja sitten menimmekin meille, jotta saisin laitettua itseni baari-iltaa varten kuosiin.
Siinäpä vierähti muutama tunti nopeasti kun alettiin jauhaa töistä ja kuinka oon päättäny vaihtaa duunipaikkaa heti kun vaan saan uuden paikan. Kello olikin yhtäkkiä jo 23 ja täyty alkaa lähtee kohti keskustaa. Suunnattiin Gloriaan viettää iltaa(yötä) ja sielä oltiinkin tappiin asti suurimmaksi osaksi tanssien! :) Hesen kautta tietenkin kotio nukkumaan. Sain pyydystettyä avokinkin samaan taksiin, joka oli viihtynyt Miamissa.
Sunnuntai menikin sitten taas löffäilyn merkeissä ja tuli muutama leffa katsottua.
Noniin, tänään mulle tulee huippupostia!! Tilasin loppuviikosta itselleni sen uuden kameran ja päädyin Canonin Ixus 510 hs valkoiseen:
(Kuva googlesta)
Eli loman kunniaksi pääsen tutustumaan uuteen kameraani ja ottamaan "hiukka" parempilaatuisia kuvia kuin kännykälläni. Ostin sen MustanPörssin verkkokaupasta ja siihen sai ilmasen kotiinkuljetuksenkin! Ja kerrytin vähän plussapisteitänikin tällä ostoksella :D
Mutta sitä odotellessa alankin siivoushommiin!
PS. Osaako kukaan kertoa miten saisin nuo lisätyt kuvat pysymään sen kokosina kun olen ne tähän postaukseen muokannut? Vaikka kuinka pienentelisin niitä niin ne tulee kuitenkin luonnokseen alkuperäiskokoisena?? Miksi??
1. LÄMPÖSUOJA EI PELASTA HIUKSIA. I'd rather hair you now -blogin Meeri kirjoittaa siitä, miten lämpösuojiksi kutsutut tuotteet ovat usein kemialliselta koostumukseltaan samoja, kuin hoitoaineet, föönausnesteet tai muotovaahdot. ”Ei nimittäin ole olemassa raaka-ainetta eikä kemiallista yhdistettä, jonka olisi todistettu suojaavan hiusta lämmöltä. Siis ainetta, joka muodostaisi hiuksen ja raudan väliin kerroksen, jonka läpäisemä kuumuus olisi jotenkin vähemmän kuumaa.” Kiinnostavaa!
2. KOSKAAN EI OLE LIAAN AIKAISTA HARMAANTUA. Jäimme pohtimaan Loving these looks -blogin Annan kirjoitusta Britti-Voguen Sarah Harrisin harmaista hiuksista. Harris löysi ensimmäisen harmaan hiuksensa 16-vuotiaana ja on sittemmin antanut oman hiusvärinsä näkyä. Harris tosin kutsuu hiusväriään hopeaksi, sillä jalometallilla ei ole samaa ikävää painolastia kuin harmaalla. Ehkä aika moni suomalainenkin voisi keksiä hiusvärilleen maantienharmaata imartelevamman adjektiivin. (Aion itse käyttää seuraavalla kerralla soopelia.)
3. VESISATEELLA ON AIKAA HARJOITELLA KAMPAUKSIA. Kokeile Sudden movements -blogin Jennan kesänutturaa tai niskaranskista.
4. KESÄKAMPAUS SYNTYY YHDELLÄ TUOTTEELLA. Keräsimme joku aika sitten testiryhmää Balmainin hiustuotteille, ja muutamat testikokemukset löytyvät jo nyt Lilystä. Kaunis päivä -blogin Miia ja Walk like a zombie -blogin Mari ihastuivat molemmat suolasuihkeeseen. Miian keräämistä inspiraatiokuvista saa ideoita siihen, millaisia sutturanutturoita suolasuihkeen avulla voi väkertää. Lisää rentoja kesälookeja löytyy Kadonneet tytöt -blogin Janican poimimista festarikuvista.
5. JOS MIKÄÄN EI TOIMI, AINA VOI PELASTAA TILANTEEN LIPPIKSELLÄ. Kuten Vilma P:n ottamista kuvista näkee.
Se iskee aina tasaisin väliajoin.
Saa toivomaan tuulenvirettä niskaan.
Se lupaa huoletonta kesäkeveyttä.
Se lupaa särmää.
Lyhyiden hiusten himo.
Kuva: Stockholm Streetstyle
Kuva: LaHiguera
Kuva: itsjustelly
Kuva: Pixie-cropped
Kuva: Harper`s Bazaar Australia (via oh no they didn´t)
Kuva: Cut your damn hair
Kuva: &otherstories
Kuva: Beautyeditor
Sitten aina muistan.
Onhan minulla ollut tuollainen tukka.
Aamuisin herätessä se sojotti kaikkiin ilmasuuntiin.
Kasvoi viikossa ulos mallistaan.
(ehkä vaan sipaisen hippitukan nutturalle ja jatkan päiväunia.)
-Janica
Löysin tommosen ihanan Zaran rennon villapaidan ja ihastuin heti, valitettavasti piti laittaa se takas sinne mistä tuliki ettei sisko huomaa;)
mikäs ois parempi asuste tuon kanssa kun rento nuttura
sitten viel toi Cubuksen ihanuus :)
omg i just need it!
Kovasti yrittää muija näyttää muikealta, kun todellisuudessa tahtoisin vain kirkua, että
kuka helvetti tämän "oma väri" -hiustrendin keksi ja koska saa luovuttaa?!
Nyt te ootte silleen, että eihän toi nyt niin paha oo. Ei oo ei, koska jäljellä on vielä muutama muisto blondeista kesäraidoista ööö kahden kesän takaa. Piilotan sen ankeimman maantieosuuden tätä nykyä lätsän alle, jotten pillahtaisi itkuun joka kerran, kun ohitan peilin. Haluan pääni täyteen myrkkyä, haluan hunajaa, piparia ja kultaa tukkaan! Tai vihreää tai neonsinistä. Ihan oikeasti. Mitä vaan. Tahdon, että päänahkani syöpyy. Antaa tulla vaan.
Oikeutta harmaavarpusille -13!
Kvanttifysiikka on vähän samaa sarjaa aivokirurgian tai tähtitieteen kanssa.
"Ei tämä nyt mitään kvanttifysiikkaa/aivokirurgiaa/tähtitedettä ole", sanomme, kun tarkoitamme jotain, joka ei ole täysin mahdottoman vaikeaa.
Kvanttifyysikot ja aivokirurgit ovat vähän kuin satuolentoja. Tekevät melkein mahdottomia juttuja, jotka tuntuvat meikäläisille niin käsittämättömiltä, että voisivat yhtä hyvin olla keksittyjä loruja.
No, minun ystävänipä on ihan oikea kvanttifyysikko.
Pari päivää sitten kävin katsomassa hänen väitöstilaisuuttaan. Väitöksen aihe oli Non-Markovian dynamics and quantum information probes. Minä ymmärrän tuosta tuon sanan and. Väitöksessä ystäväni kertoi esimerkiksi, että teleportaatio on kvanttifyysikoille jo arkipäivää, mutta siitä ei ole kuulemma ihan pian tulossa kuluttajaystävällistä versiota. Harmi.
En ehkä ymmärrä kvanttifysiikkaa (en esimerkiksi vieläkään, mikä se kvantti on, vaikka se on selitetty minulle sata kertaa), mutta yhden jutun osaan, nimittäin leipoa kakkuja ja asetela marjoja niiden päälle. Siksi minut värvättiinkin hoitamaan tuoreen tohtorin kahvitus. Tein samat kakut, jotka olen tehnyt kaikkiin kesän valmistujaisiin - miksi vaihtaa voittavaa joukkuetta...
Turun yliopiston fysiikan laitoksella oli Foucault'n heiluri, mikä oli minusta jännittävää, sillä rakastan Umberto Econ kirjaa Foucaultin heiluri.
Tohtori kirjoittaa kaavaa. Matemaattiset kaavat ovat muuten mielestäni esteettisesti järjettömän kauniita. Voisin tuijottaa niitä kuin kukkia. Tai taidetta. Ei taidettakaan tarvitse ymmärtää, jotta sen kauneutta voi arvostaa.
Vaikka itse ei olisi tohtori, se ei onneksi estä juhlimasta tohtorin kanssa. Tein hippalookini väitöksen jatkoille ison nutturan ympärille. Vaikka akateemista maailmaa ei ehkä ajattelisi tyylin tyyssijana, kertokaapa, missä muualla nykyihminen pääsee hifistelemään pukukoodien kanssa? Onhan se nyt juukeli, että ainoat näkemäni naiset pitkissä iltapuvuissa ovat kvanttifyysikoita.
Kokeilin myös nestemäistä eyelineria, jota olen aina pelännyt. Myönnän, kyllä sen käyttäminen on tosi vaikeaa. Mutta ei se nyt mitään kvanttifysiikkaa ole.
Olen aina ollut onneton laittamaan hiuksiani. Siinä ne tälläkin hetkellä roikkuvat, lytyssä ja naurettavan ohuina.
Jos minulla on oppimista ihon pohjustustuotteiden ihmeellisessä maailmassa, voin kertoa, että hiustököttien maailma se vasta tuntematonta aluetta edustaakin. Luen kyllä mielenkiinnolla naistenlehdistä suolasuihkeista, hiuspuutereista ja uv-suojista, mutta kaupassa vältän hiusosastot kaukaa. Ja se muuten näkyy näissä hiuksissa.
Meikit ja kemialliset aineet ovat edustaneet aina asioita, jotka ovat epäterveellisiä, oman ihon/hiusten kuntoa haurastuttavia ja jollain lailla vääränlaisia. Vasta viime vuosina olen ymmärtänyt, että hiusten likaamisen sijasta tököttien tärkein tehtävä on hiusten suojaaminen.
Hyvä, että osaan edes tehdä letin toiselle, saatikka itselleni. Muistan, kuinka lapsellisen onnellinen olen ollut niinä kertoina, kun olen tehnyt suoristusraudalla kiharoita ystävieni hiuksiin pippaloihin lähtiessämme. Ehkä en olekaan aivan menetetty tapaus!
Uusimmassa Oliviassa (7/2013 heinäkuu, Uusi Aalto) oli niin inspiroiva hiusjuttu kesäisistä kampauksista, että minäkin innostuin kaivelemaan lisää kuvainspistä Ellen nettisivuilta. Oma hiukseni muistuttaa etäisesti polkkatukkaa, joten suurimmat letitykset eivät vielä onnistu - näissä kuvissa oli kuitenkin ihania ideoita, joista jokainen voi vähintään haaveilla.
Ilmavat lettikampaukset sopivat parhaiten rentoon kesäpäivään, jolloin ulkonäöstään haluaa pitää huolta, muttei peilailla itseään joka sekunti peilistä. Kun letit tekee aamulla hieman tiukemmin, kestävät ne ruohikolla ja rannalla makoilunkin muuttuen päivän mittaan boheemimmaksi. Illalla huuliin sivellään hieman kirkasta huulipunaa, ja paardit voivat jatkua aamuun asti.
Vahva meikki ja juhlavat vaatteet päivittävät nutturakampauksen iltakäyttöön. Kaupoissa myytävillä hiuslisäkkeillä ja leteillä saa toivottua lisäefektiä juhlalookiin - rohkeimmat voivat punoa sekaan neonvärisiä hiussuortuvia. Kumman kampauksen sinä valitsisit juhliin: rockahtavan pörröisen vai sliipatun lettinutturan?
Mökillä on lupa ottaa rennosti - niin rennosti, että ei tiedä, onko hiukset laitettu vai ei. Jätä hiukset harjaamatta, sutaise latvat löysästi ponnarille, vedä päälle rento kesämekko ja mene makoilemaan laiturille.
Lapsettaako? Rakastatko Peppi Pitkätossua tai vanhojen suomileffojen hentojen maalaisneitojen viatonta olemusta? Letit sopivat muillekin kuin tiukkapipoille, kun kampauksen jättää löysäksi päälaelta. Suolasuihke tuo ohueen tukkaan toivottua tuuheutta.