Tässä näette kaikessa komeudessaan tällä hetkellä ehdottomasti yleisimmän kampaukseni. Tadaa. Toimii yötä päivää, useimmiten aamulla ainoa tukan laittoni on se että irrotan sen tyynystä. Hiukseni ovat nyt pidemmät kuin koskaan, mutta minulla on intoa ja aikaa laittaa niittä vähemmän kuin koskaan. Siksi nuttura (joka on jo aika kaunis nimitys tuolle linnunpesälle). Lisäksi minulla on hiusteni suhteen vahva tuuliviirin tausta, joten latvat ovat lukuisien käsittelyiden jälkeen aivan totaalisen kuolleet ja harjan saaminen niistä läpi on työn ja tuskan takana. Myös pienet kätöset tarttuvat jo mielellään kipeäasti äidin hiuksiin, joten aukinaiset kampaukset on saanut melkolailla unohtaa arkikäytössä.
Koska tämä luomus on ollut kesällä käytetyin hiustyylini, olen koittanut kaikin keinoin edes jollain tavalla elävöittää tyyliäni myös kaulasta ylöspäin. Aiemmin kirjoitinkin jo huivihulluudestani (josta tulossa myös tutorialpostaus!), mutta muitakin asusteita päähäni aika ajoin asettelen. Löysin joitain päiviä sitten kätköistäni vanhan nahkaisen kukkapinnin, ja tuikkasin sen koko komeuden päälle pojan lääkärikäynnille. Lopputulos on kuin lattialle kaatuneeseen synttärikakkuun tökätty kynttilä, mutta sain itseni huijattua ajattelemaan että olen laittanut hiukset. Huraa!
Kukka hiuksissa - Ibero
Pitsipaita - H&M (luottovaate, mahtui päälle myös viimeisillään raskaana, toimii aina ja edelleen!)
Shortsit - K-citymarket
Pisamat - Saatu perintönä (piirtääkö joku niitä?!?!)