Kiroan usein sitä, että opiskelen parturi-kampaajaksi, eikä ala usein ole ollenkaan minua varten.
Mutta joinain päivinä voin vain vetää ylävitoset itseni kanssa, sillä en voi olla salaa myhäilemättä kaikista niistä omaankin nilkkaan pamahtavista hyödyistä, joita koulu on minulle antanut. Tarkoitan tällä tientenkin sitä, että saamme laittaa koulussa myös omia hiuksiamme. Sekös ilahduttaa köyhää opiskelijaa, jonka ruuhkatukka maksaisi oikeassa kampaamossa pyöreästi puolikkaan vuokran verran.
Ja tänään taitava luokkatoverini Anniina, jonka käsiin uskoisin hiukseni milloin tahansa, taikoi haalistuneen lilahtavasta (voi, se lila oli oikeasti niin kaunis jossain vaiheessa, mutta kylpyhuone joka-aamuisen värimaskiteurastuksen jäljiltä ei ollut), runnotusta ja heitteille jätetystä tukanrähjästäni - kutsun sitä myös lomapummitupeeksi - jotain asiallista ja vähemmän sellaista.. noh, tiedättekö sellaista "13-wee-ja-värjäsin-tuggani-frendin-vessas-ja-siitä-tuli-niiiiin-hirvee-et-mutsi-laitto-mut-arestiin-lol" -tyylistä. Siltä se tukka näytti, kun olin jo luovuttanut eheyttävien värihoitojen ja hiusharjan suhteen. Sille on syynsä, etten lomalla juuri poistunut asunnosta.
Tuollaisen sekametelisörsselin pelastaminen ei ole ihan sitä naks ja pam -laatua, mutta suurella kärsivällisyydellä ja hyvin kyseenalaisten sävyisten värimassojen haistelulla (ja luojan kiitos työparista, joka oikeasti osaa laskea värisävyjä yhteen) tulos oli kaikessa mahdottomuudessaan tämä:
Ei pihaustakaan lilasta.
Näytänpä aikuiselta. Ajattelin ensin, että onko ruskea tylsä, mutta ehkä se sen sijaan olisi kuitenkin enemmän klassinen tai ylellinen.
Katsokaa, on minussa varmasti joku asiallinenkin puoli olemassa. Tietenkin pitää osata katsoa peilien kautta otettujen kuvien lävitse hyvin sallivalla lepsulla ranteella.
Mukavaa ja korrektia viikonloppua ihmiset! Jatketaan lätinöitä ruokajuttujen parista. En vieläkään sorru avokadopastahöpötyksiin, mutta annan tilaisuuden lehtikaalisipseille ja fetapinaattipiiraalle. En syö perunasipsiä ja piirakassani ei ole piirakkapohjaa.. Hipster much?
En tiedä mistä lehtikaalisipsit nyt ensimmäisen kerran Suomessa löytyivät, mutta fetapinaattipiiras löytyy ainakin ikisuosikkiblogistani Colour me!:stä.
MORO siihen asti.
- Jenni H.