Mun pitäs olla tällä hetkellä lukemassa psykan kokeisiin, mutta njääh, hiuksista puhuminen tuntuu paljon järkevämmältä ajatukselta nyt.
Ongelmani on siis: liian paksut hiukset. Kyllä. Ne voi olla myös liian paksut. Jos en kampaajalla leikkauta näitä kerroksittain, ne näyttävät tylsiltä ja littanoilta. You know, lehmännuolemilta. Valuvat vaan vesiputouksena päätä myöten.
Toinen asia, mikä näissä on huonoa: auta armias kun haluaisit kihartaa, väkertää ja mukertaa. Ohuet hiukset on helppo laittaa ja ne ovat luonnostaan pöyhkeät. Maria Montazamin sanoja lainaten: Vi måste tupera mera!
...Tai jotain sinnepäin. Olen myös huomannut, että letit näyttävät paljon paremmilta ohuemmissa hiuksissa. Kaupasta ei tarvii myöskään hilata tonkkakaupalla hoitoainetta, tai ostaa ylisuurta hiusdonitsia joka saa näyttämään ihan häävieraalta tai pahimmassa tapauksessa jopa morsiamelta.
Ja se tyyli! Voi jestas kuinka kateellinen olen, kun nämä ohuthiuksiset sukivat suortuviaan taaksepäin ja näyttävät HYVILTÄ, silleen rennolla tavalla (Tsekkaa Linda Juholan hiukset "ps I love fashion" blogista). Mutta auta armias jos yrität niin paksuilla hiuksilla. Hiuksethan valahtaa heti takasin silmien eteen tyyliin: "moi me tässä nyt vaan, sun hiukset, pitkästä aikaa!". Ugh.
Täten siis julistan: hankkikaa joku pliis mulle vetyperoksidia, että voin pilata omat hiukseni ja saada kerrankin ne unelmien hiukset!
(http://static.someecards.com/someecards/usercards/1332904910431_9824983.png)
