Viime viikolla Markkuni sai kuulla hieman ikäviä uutisia nivelistään ja siitä, että ne ovat rikki. Siis nivelrikollisesti rikki. Tämä tarkoitti valitettavasti sitä, että hän joutui omasta tahdostaan huolimatta lopettamaan Mamma Mia -musikaalin näytöksien tekemisen ennen kuin minä ehdin ikinä nähdä sitä..... Typerää.
Koska meidän perheessämme (mihin laskemme tietysti Markun) ei ole tapana jäädä tuleen makaamaan, päätti Margit luoda nahkansa kuin mikäkin lisko tai kärmes.
En oikein tiedä, mistä tämä idea lähti, mutta lopulta istuimme viinilasit käsissämme vaalentamassa Markun hiuksia, joita on enemmän kuin kenelläkään tapaamallani ihmisellä koskaan. Tällä mallilla leikattuihin lyhyisiin hiuksiin kului pari vuotta sitten KAKSI tuubillista väriä, eivätkä ne silti meinanneet riittää :D
Eilinen savottamme olikin siis melko pitkä, sillä paksu ja reilun punapigmenttinen hius vaati luonnontilastaan tarpeeksi vaaleaksi purkautumiseen kaksi vaalennusta ja kivunsietokykyjä koeteltiin kyllä taas urakalla.. Siksi viini ;)
Teimme koko värin Goldwellin tuotteilla, ensin Silk Lift -vaalennus (olisin mieluusti kokeillut Olaplexiä, mutta sitä ei ole vielä kovinkaan laajalti saatavilla Suomessa :P), joka tehtiin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla tyveä myöten, seuraavalla aiemmin liian kellertäviksi jääneisiin kohtiin ja lopuksi muutaman minuutin ajan koko päässä muhittaen.
Tuo hento katse ja Victoria's Secret -huppari.. Molemmat kielivät syvästä kivusta henkisellä ja fyysisellä tasolla.
Mikä ihana olkihiuksinen poika sieltä kuoriutuikaan?! Mukana saattoi kuoriutua myös hieman päänahkaa, vaikka pidimme hapetteen voimakkuuden mahdollisimman matalana..
Silllä aikaa kun Marge kuivasi hiuksiaan, minä ryhdyin leikkimään hullua kemistiä. Tiesin, mikä oma visioni oli, mutta kuten aina, on Elumen-väreillä kikkailu pientä arpomista, joka onnistuessaan tuottaa jackpotin. Elumenit ovat kyllä aijai... PARASTA!! (Toim. huom. kyseessä ovat ammattilaisvärit, Elumen-värjäyksiä voi kysellä oman alueen Goldwell-kampaamoista.)
Koska hiusten pohjassa oli jo reilusti keltaista, sekoitin mukaan turkoosia ja vihreää, jotka kirkastivat ja taittoivat väriä voimakkaammaksi ja "värjärtyn" näköiseksi.
Päässä väri hieman epäilytti, ainakin mallia, mutta tiesin että lopputulos ei olisi kovinkaan vihertävä ja kuinka ollakaan:
Ensimmäisen kierroksen jälkeen lopputulos oli yllättävän tasainen tipupää! Luonnossa väri oli huomattavasti neonsävyisempi, kuin tämä kuva antaa ymmärtää, mutta ehkäpä tästä ymmärrätte, miksi lähdimme vielä toiselle värikierrokselle :D
En yhtään ihmettele sitä, että monet kampaajat hieman varovat kreisivärjäyksiä. Asiakkaan kanssa kun pitää käydä todella selkeästi läpi se, miten valtavan pitkä prosessi kyseessä onkaan. Ensin vaalennusta, sitten värjäystä, ehkä lisää värjäystä tai kevyttä värinpurkua.. Itse olen ainakin sellainen perfektionisti, että jos päähän aletaan hölväämään jotain muuta kuin perustavaraa, se pitää tehdä törkeän hyvin.
Toisella kierroksella sekoitin hieman vihertävämmän pohjavärin lisäksi vielä kolme muuta sekoitusta, joilla maalasin vapaan käden tekniikkoja apunanu käyttäen pään, joka on ehkä siistein ja räikein yliviivaustussimaisen neonhohtoinen väri, jonka olen koskaan nähnyt.
Tadaaa:
Ai oho.. Tää olikin se tennispallokuva MY BAD! Tässä se Margen pää:
Jakaako tämä tennispallopää teidän mielipiteenne yhtä vahvasti, kuin Sannin pinkinturkoosinsiniset hiukset aikanaan? ;D
Mä henkilökohtaisesti olen aika rakastunut tähän sävyyn ja jään jännityksellä seuraamaan, miten se säilyy Markun päässä. Kävimme tietysti noin 6h värjäyssession jälkeen vielä napsimassa kuvan jos toisenkin tästä supersankarimaisesta lookista, mutta ne kuvat saatte tiirailtavaksenne huomenna!