Jotta tämä blogi ei päädy ihan vain pelkäksi reseptikirjastoksi, kirjoittelen vähän hiusasiaa. Tämän päivän alkuun katselin tällaisen videon, missä esitetään minuutissa 100 vuotta hiustyylejä. Hiukan kärjistäen toki, kyllähän tähän sataan vuoteen mahtuu vaikka minkälaista, mutta mukaan on otettu kullekin vuosikymmenelle tyypillinen kampaus. 1910-luvusta 70-lukuun hiukset näyttävät tosi hyviltä, mutta 80-luku oli selkeästi irrottelun aikaa. Sitten tuli ysäri ja 2000-luku, jolloin hiukset vaan valuvat päätä pitkin, kunnes tällä 2010-luvulla kiharat ovat taas enemmän in kuin koskaan. Löytyykö lempparivuosikymmentä?
Itselläni on hieman vähän hiustenlaittovälineitä, vain pari suoristusrautaa, joten korkkiruuvikiharoiden suurkuluttaja en ole. Minulla on myös niin paksut hiukset, että hiusten kihartamisessa menee aikaa yleensä enemmän kuin sitä arkena olisi. Viimeisimmän vuoden aikana myöskään hiusteni latvojen kunto ei ole ollut kehuttava. Liekö syy ollut Australian paahtavassa kuumuudessa ja nyt Rovaniemen jäätävässä kylmyydessä, mene ja tiedä. Olen käyttänyt hoitona hiusöljyä, jota levitän latvoihin silloin tällöin. En myöskään pese hiuksia joka päivä, jotta en kuivata niitä entisestään. Tähän mennessä parhaiten tehonnut hoitoaine oli ehdottomati Moroccanoil - tyyris mutta sitäkin silottavampi tuote. Pullo maksoi Stockmannilla noin 26 euroa. Tällä hetkellä en päässyt Stockalle eikä budjettikaan ihan riittänyt moiseen, joten käännyin Aussie-tuotteen pariin. Ostin kosteuttavan hoitoaineen ja se on toiminut ihan okei. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että hiuksia pitäisi mennä leikkaamaan ja värjäämäänkin ehkä, juurikasvu nimittäin puskee näkyviin enenevässä määrin.
Olen miettinyt uutta hiusväriä ja hakenut kaikenlaista hiusinspiraatiota kaiken punatukkaisuuden jälkeen. Pidän punaisista hiuksista ja mielestäni ne sopivat minulle hyvin, mutta välillä täytyy päästä kokeilemaan uusia juttuja. Tällä hetkellä ja jo jonkin aikaa minua on viehättänyt osittain violetit hiukset. Ehkä siinä on seuraava hiuskokeiluni...
